tiistai 24. kesäkuuta 2014

Take Me Home

Juhannus. Eipä paljon jaksanut sade harmittaa, kun viikonloppu meni enemmän tai vähemmän muuttopuuhissa. Ei, minä en muuttanut. Avecin omaisuus siirrettiin vanhempieni suosiollisella vaikutuksella minun luokseni, sillä kämppis oli poistunut asunnosta jo viikkoa aikaisemmin. Olin ottanut asian esille reilua kuukautta aikaisemmin muuannella puistoviinillä. En kuitenkaan uskonut, että tämä kävisi ihan näin äkkiä. Tosin eipä tuossa kolmen asunnon järjestelmässä paljon järkeä ollut.

Muutto on aina stressaavaa. Mutta tässä oli nyt useampikin liikkuva osa, jotka vaikuttivat suorituksen vaikeuteen. Ensimmäinen ja vaikuttavin aspekti oli se, että Avec on tätä nykyä reissutöissä Helsingissä ja viettää näin ollen siellä viikot. Pakkaaminen näin ollen delegoitui allekirjoittaneen osalle melko suurelta osin. Toinen ongelma oli sitten tuo muuttopäivä. Juhannusaatto ei ole ihan helpoin mahdollinen päivä saada apulaisia muuttoon. Paikalle eksyivät allekirjoittaneen vanhemmat ja yksi kaveri. Suurin osa tavaroista saatiin siirrettyä kolmella ajolla, minkä jälkeen vanhemmat poistuivat juhannuksen viettoon ja kaveri saatiin siivous- ja purkuavuksi. Kolmas aspekti liittyy edelliseen, sillä oma äiti ei ole ihan helpoin muuttoapulainen. Varsinkaan minun tapauksessani. Ilmassa oli tasainen tulva sanallista palautetta käytännössä koko ajan kun olivat paikalla. Muutama reissu tehtiin vanhalle kämpälle vielä kävellen jälkeenpäin, sillä vaikka yritin niin kaikki tavarat eivät tulleet mukaan. Nyt se on ainakin tyhjennetty ja siivottu. Tänään sieltä tullaan vielä noutamaan kierrätykseen sänky ja sohva. Sen jälkeen sinne ei tarvitse enää mennä.

Tuossa kämpässä ikävä tulee lähinnä saunaa. Muutenhan tuo oli meille, siis minulle ja Avecille, aivan liian pieni. Keittiössä puuhastellessa oli jompi kumpi koko ajan toisen tiellä, makuuhuoneessa mahtui olemaan käytännössä vain sänky ja olohuoneessa sopi olemaan vain yksi sohva. Nyt meillä käytössä on kolme huonetta ja keittiö. Ja minulla on sisustusvisioita. Onneksi Avec sanoi, että saan toteuttaa itseäni siellä melko vapaasti.

Yhdestä huoneesta on tekeillä "harrastehuone", mihin sijoitetaan sitten kaikki musiikki-, maalaus- ja kirjoitustarpeet. Siellä saa sijaita myös vierassänky, jonka ajattelin asemoida siten, että se voi toimittaa sohvan virkaa, kun kukaan ei ole sitä käyttämässä nukkumiseen.

Makkariin voisi sijoitella kirjahyllyä, sillä lukeminen tunnetusti tulee suoritettua lähes aina nukkumaan mennessä. Ehdoton edellytys tälle on sitten tietenkin yöpöytä, jolle kirjan voi kädestään laskea. Paitsi tietenkin jos nukahtelee kirja kädessä, kuten allekirjoittaneella on tapana.

Kun huonekaluja sijoittelee hajautetusti eri huoneisiin, pysyy asunnossa ainakin omaa silmääni miellyttävä avaruuden tunne. Olohuoneeseenkin toki tarvitaan kirjahyllyä, mutta se tullee enemmän leffa- ja pelikäyttöön.. sitten joskus jos ja kun on olemassa konsoli, joita varten kaappia oikeasti tarvitaan. Myös CD-tornit voinevat sijoittua olohuoneen puolelle, vaikka soitin luultavasti sijaitseekin jatkossa makuuhuoneessa. Olohuoneeseen muodostui oikein näppärän näköinen TV-taso Avecin vitriinin osista. Eteinen tulee kaipaamaan kenkäkaappia, ellen sitten sovella tähän tarkoitukseen jotain jännittävää. Kuvia sisustuksesta tullee sitten kun se alkaa olla lähempänä valmista.

Seuraavan muuton osalta on sovittu seuraavaa:
1) Hankitaan muuttofirma ja pakataan kunnolla ja ajoissa.
2) Muuttosiivouspalvelu hankitaan kierrätyskeskukselta. Tätä ennen en ole edes tiennyt, että moinen on olemassa. Kyseisellä palvelulla vanhasta kämpästä kuljetetaan pois kierrätykseen tai kaatopaikalle menevät tavarat ja lisäksi suoritetaan siivous.
Tällä tavoin säästyy paitsi oma lihasvoima myös hermorakenne.

Vaikka kuinka sanoisin, etten pidä muuttamisesta, lienee pakollista muuttaa suhteellisen kohta uudemman kerran. Suunta riippuu lähinnä siitä, miten työasioiden kanssa käy. Koti on kuitenkin siellä, missä olen Avecin kanssa yhdessä.

Lopuksi vähän koti-aiheista musiikkia. Anneke van Giersbergen - "Take Me Home".


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti