Töissä kotona?

Lokakuussa viikolla 41 vietetään energiansäästöviikkoa. Saman viikon torstaille osuu kansallinen
etätyöpäivä. Etätyö on monelle tietotyöläiselle arkipäivää jo nyt, mutta jostain syystä ilmiö ei ole
päässyt Suomessa yleistymään muutamaa suurta yritystä lukuunottamatta. Perustelut etätyölle ovat
kuitenkin moninaiset.

Kotitoimistolla

Energiansäästöviikon tarkoitus on opastaa kansalaisia fiksumpaan energiankulutukseen. Ei liene
sattumaa, että myös kansallinen etätyöpäivä osuu energiansäästöviikolle. Etätyön suurimpia
motivaattoreita monille onkin säästö polttoainekuluissa. Kulujen lisäksi etätyö säästää ympäristöä,
kun moottoroidun liikkumisen muodostamat päästöt jäävät etätyöpäivältä muodostumatta.

Kansallinen etätyöpäivä on alkujaan Microsoftin, DNA:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä
kehittämä konsepti. Nämä tahot järjestävät Kansallista etätyöpäivää edelleen, mutta mukana on
yhä useampia yhteistyökumppaneita niin valtionhallinnon kuin muidenkin julkisyhteisöjen
puolelta.

Pelkästä energiansäästämisestä ei kuitenkaan ole kyse. Etätyön avulla esimerkiksi sisäilman
kroonisesti sairastuttamilla henkilöillä on mahdollisuus tehdä työtään täysipainoisesti ja
tehokkaasti, kun työskentely-­ympäristönsä saa valita itse. Työskentely­-ympäristön valinta ja
joustavat työajat ovat tutkitusti tehkokkaita keinoja lisätä työntekijöiden sitoutuneisuutta ja
hyvinvointia.

Useissa tutkimuksissa on myös todettu, että ihmisen tehokas työaika on noin 4­-5 tuntia kerrallaan.
Tästä kertoo muun muassa Jyväskylän yliopiston lehtori, tutkija Pertti Jokivuori Taloussanomien
haastattelussa (9.4.2013). Älykkäällä tauottamisella saadaan aikaan paitsi tehokkaampia, myös
sitoutuneempia työntekijöitä.

Työtehokkuus paranee, kun ihmiset saavat itse määritellä missä ja mihin aikaan tekevät töitä.
Joustavuus mahdollistaa muun muassa harrastuksissa tai asioilla käymisen keskellä päivää. Tämä
helpottaa monien elämää, sillä useat virastot ja pienet liikkeet sulkevat ovensa niin kutsutun
toimistotyöajan päättyessä. Etätöissä tällaiset siirtymät ovat entistäkin helpompia.

Miksi etätyöt sitten eivät ole yleistyneet Suomessa, vaikka näyttöä on etätyön hyödyistä sekä
työntekijälle että työnantajalle? Tietenkään kaikilla aloilla etätyöskentely ei ole mahdollista, mutta
mikä perustelee monien toimistotyöpaikkojen nihkeyden etätöitä kohtaan? Päällimmäinen
perustelu lienee luottamuksen puute. Johtajasukupolvi ei koe olevansa vallan kahvassa, jos
työntekijä on poissa työpaikalta.

Etätyöläisen johtaminen vaatii lisäksi aivan omanlaistaan yritysviestintää, mikä saattaa myös
joidenkin mielestä olla ongelma. Nykyään, kun suuri osa työasioista hoidetaan muutenkin
puhelimitse tai sähköpostilla, tuntuu läsnäolopakko työpaikalla kuitenkin vanhanaikaiselta. Osa
tiimiä voi olla, vaikka ei olisikaan fyysisesti työpaikalla.

Lähteet:
Taloussanomat
http://www.etatyopaiva.fi