Luon mielikuvista itselleni kodin. Sinne metsän keskelle, missä tuoksuu kesäsateelta. Minä luon sinne pesäpaikan, jossa kaikki on kaunista. Puutarhaani istutan tuoksuvia puita ja pensaita, joista kesällä kerään hedelmiä ja marjoja. Peltoni täytän yrteillä, juureksilla ja kasviksilla. Herkimmille nostan pihaani lämpimän kasvihuoneen. Ja siihen aitaukseen siinä pihalla, siihen tulee säyseitä eläimiä. Ylämaankarjaa ja islanninhevosia.
Hirsistä rakennetussa talossa tuoksuu lämpö ja rakkaus. Elävä tuli lämmittää tupakeittiössä leivinuunin ja kirjastossa takan. Talossani on kaikelle paikkansa. Elämän joka osalle oma tilansa. Minä luon tunnelman huoneisiin kynttilöillä ja tuoksuilla. Tuoksuilla suoraan luonnosta, aitoa puuta olevista huonekaluista ja leivinuunissa hitaasti kypsyvistä ruuista.
Kirjastossa hyllymetreittäin kirjoja, myös niitä, jotka olen itse täyttänyt. Lattialla paksu, pehmeä matto, joka lämmittää varpaita. Takkatulen lämmössä huopaan kietoutuneena voi tunnelmoida hyvän kirjan, musiikin ja viinilasin kera. Tumman viinin väriset samettiverhot luovat pehmeän hämärän, jossa elävän tulen luomat varjot leikkivät seinillä.
Tupakeittiössä massiivipuisen ruokapöydän ympärillä on hyvä kokoontua syömään yhdessä. Ruokaa, joka on valmistettu rakkaudella, oman puutarhan ja pellon rakkaudella kasvatetuista tuotteista.
Makuuhuoneen vuoraisin pehmeäksi, untuvapeittein ja paksuin matoin. Lämpimässä ja pehmeässä on hyvä vajota uneen luomaan uusia haavekuvia.
Öitä tuossa maailmassa valaisee kirkas tähtitaivas, jota tässä elämässä olen oppinut kaipaamaan.
Tämä on minun pilvilinnani. Minun maailmani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti